Unelmien elvytystä

Vietän tänään päämäärättömän vaellukseni vuosipäivää. Tai lauantaina se oikeastaan loppui, noin vain, muutamaan napin painallukseen.

(Pieni kiusaus riivaa, tavallaan tekisi mieli esitellä sitä polkua, jota pitkin olen rämpinyt tähän pisteeseen. Mutta antaa olla. Uskokaa vain kun sanon, että vuodestani ei särkyneitä unelmia – niin ammatillisia kuin henkilökohtaisia – sekä pimeyttä, sumua ja suolenpätkiä puutu.)

blog1

Niinpä päätin, että minun vuoteni alkaa tästä päivästä. Olkoon tämä puhtaan valkoinen alku uudelle. Sen kunniaksi kävin viikko sitten oikein selvännäkijällä. Olin viimeksi käynyt hänen luonaan viisi vuotta sitten ja nyt teki mieli kurkistaa näkikö hän korteista saman kuin minä? Jep. Sieltä se oli tulossa, unelmien kavalkadi. Pitkä kypsyttelyvaihe oli ohi. Nyt ei ole kompromissien aika, hän teroitti. Olen samaa mieltä.

Saadakseni vähän perspektiiviä siihen, mitä olen viime aikoina kokenut, haalin yhteen vanhat päiväkirjani. En voi muuta kuin ihailla miten tunnollisen pikkutarkasti ja armottomasti olen parikymppisenä itseäni ja kokemuksiani ruotinut. Usein sanotaan, että vanhoista päiväkirjoista tulee jotenkin nolo olo, että kaikesta kummasta sitä onkaan ottanut stressiä. Minusta ei tuntunut yhtään siltä. Päinvastoin, näin tosi-itseni silloin paljon kirkkaampana. Ja nyt olen löytämässä sitä vanhaa tai siis nuorta Minnaa taas. Kuka minä olinkaan 18 vuotta sitten? Mikä minussa on eri, mistä olen joutunut joustamaan liiaksi?

blog2

Elämän puitteet olivat parikymppisenä paljon yksinkertaisemmat, oli vain minä ja iso asuntolaina, joka toimitti kissan virkaa ja joka vaati tavallaan huolenpitoa ja säännöllisiä elämäntapoja. Nuoruuden kaikkia sätkyilyjä en kaipaa, mutta kaipaan elämäni yksinkertaisuutta, kun sai elää vain itselleen.

Päätin jo vuoden alussa muutaman suuntaviivan tälle vuodelle. Yksi on se, että päästän uusia ihmisiä elämääni. Haluan laajentaa horisontteja. Se koskee myös lukemista ja kirjoittamista. Olen alkanut lukea runoja. Ensin tajusin, että ne sopivat sietämättömiin pitkiin työmatkoihin, kun olen saanut kännykän räpläämisestä tarpeekseni. Sitten tajusin, että ne ruokkivat sieluani ja tässä sitä ollaan. Lauantaina hain muutaman kokoelman Hagelstamin antikvariaatista ja tankkaan niitä iltaisin, kun koti on hiljentynyt.

blog3

Hain myös kirjoittajakouluun. Viime viikolla yritin ostaa unelmieni asunnon. Ihastuin haastateltavaan. Laihduin seitsemän kiloa, aloitin pilateksen. Otin vanhat takkini uudestaan käyttöön. Toisen hankin 13 vuotta sitten, ja toista pidin viimeksi, kun olin 16 vuotta. Päätin, että alan taas keikkua jonkun moottoripyörän takaistuimella ensi kesänä ja mahdun samaan nahkapukuun kuin 26-vuotiaana. Eikö kuulostakin paremmalta kuin ne särkyneet unelmat ja kalman haju, joita alussa väläytin? Haluan luoda uutta, mutta ennen kaikkea palauttaa mieleeni vanhaa minua ja ravistella pois luutuneita käsityksiä siitä miltä elämän pitäisi tuntua ja näyttää.

blog4

Viime vuoden paras hetkeni oli kesäkuinen matka, jonka tein yksin Caprin saarelle. Se oli täydellisin viikko, jonka olen koskaan kokenut ja saan kiittää sen onnistumisesta vain itseäni. Uskaltaisinko kokea sen uudestaan? Kyllä. Se mikä lauantaiaamuna tuntui vielä kaukaiselta, monien tekosyiden peittämältä mahdottomuudelta, tuntui kello neljä iltapäivällä jo välttämättömyydeltä. Niin ostin Napolin-lennot heinäkuulle ja varasin hotellin. En sieltä, mistä sen järkevään hintaan sai, vaan sieltä mistä halusin, Hotel Caprista, yhdeltä saaren kauneimmista ja vanhimmista hotelleista. Ei kompromissia.

blog5

Matkan ostamisen jälkeen olen leijunut. Kaikki näyttää ja tuntuu erilaiselta ja tuoreelta. Minä olen menossa kohti unelmaani, joka on nyt pieni vihreä saari Napolinlahdella. Ja tiedän, että sieltä lähtee nainen, joka tietää täsmälleen mihin on menossa.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s